Loistavan ystäväni jatko-osa ei ole edellisen osan veroinen. Tässä romaanissa on aivan liikaa tyhjäkäyntiä, erityisesti Elenan, Lilan ja Ninon kesänvieton kuvauksessa. Tapahtumien staattisuus palvelee harvoin lukijaa, ja tässä kirjassa slow-romaania on enemmän kuin kotikutoisesti odottaisi. Mutta romaanin 25 viimeistä lukua muuttaa kokonaisuuden plussan puolelle, jos siihen asti on jo jaksanut lukea.