Tämä kirja on stereotypioiden varjokeskustelua. Tyylilaj on lukijasta riippuen ironinen, itseironinen tai parodinen; en tiedä. Toivottavasti ei kuitenkaan sarkastinen. Joka tapauksessa monessa suhteessa hauska. Koska tunnen kirjailijan henkilötasolla, en voi antaa tähtiä tai pallukoita. Jos haluan imarrella, annan liikaa, jos taas olen ylikriittinen osoittaakseni, ettei tuttavuus paina, annan liian vähän. Eikä silloin enää kenelläkään ole mitään iloa, huh huh.