Jos haluaa fiktiivisen teoksen kautta syventyä vankileirien saaristoon, suosittelen mieluummin Katja Ketun Yöperhonen –romaania kuin tätä Cilkan tarinaa. Heather Morris kirjoitti Auschwitzin tatuoijan jälkeen siihen liittyvän follow-upin, joka on periaatteessa yhtä järkyttävä, mutta johon ei synny edellisen romaanin imua. Henkilökuvauksen melodramaattisuus paistaa liikaa läpi.