Tämän kaksiosaisen Joel Lehtosen kirjasarjan olisi voinut jakaa siten, että insinööri Tlstelbergin ja tohtorinna Oljemarkin "rakkausseikkailut" olisi voinut käsitellä omana osanaan, tai vähentää niitä tällaisena sarjana ainakin sata sivua. Kovin paljon on samaa äitelää ihmissuhde- vatvomista. Asiassa ei päästä eteen eikä taaksepäin. Tosin kyseisenlainen jahkaileva kirjoitustyyli oli paljolti ominaista tuon ajan kansalliskirjailijoillamme; kuten myös venäläisillä klassikko-kirjailijoillakin. - Kun Lehtonen käsittelee sisällissotaamme johtanutta kehitystä on siinä erittäin paljon synkkiä kohtia, iänikuisine juopotteluineen - joka näyttää kuuluvan auttamatta kirjallisiin hengentuotteisiin tänäkin päivänä - mutta tärkeää historiallista faktaakin on kosolti. Vuoden 1918 sotaa lähestytään eri kansanosien elämään syvälle pureutuen. Huumoriakin onneksi on tekstissä keventävästi aitoon lehtosmaiseen tapaan.